FIN MVA
ANTIMOS NUUSKAMUIKKUNEN
"Nuusku"

Nuusku noin 3-4 vuotiaana (2000 tai 2001)	Nuusku 11-vuotiaana (kesällä 2008 ) Kuva: Sari Pitkänen

uros, kastroitu
synt: 16.3.1997

koiranet

3 * SERT

Suomen Muotovalio - FIN MVA
Agility - Helsingin seudun Piirinmestari sijalla 3 - v.2005
Kilpaili agilityssä syksyyn 2009 saakka. Ollessaan silloin huimat 12 ja ½ vuotias!
Nuusku viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviä laumamme vanhimpana (muttei viisainpana ;) )

Nuusku toukokuussa 2011, 14-vuotiaana

***********************************************************************************************

Nuusku on elämäni agility-tykki. Paranee vain vanhetessaan. Vuonna 2006, Nuuskun ollessa reilun 9 vuotta
me saimme ensimmäisen kerran oikeuden osallistua agilityn SM-kilpailuihin sekä maajoukkuekarsintoihin.
SM-kisat alkoivat hienosti, ensimmäisen radan jälkeen olimme sijalla 18. Kilpailijoita mini-luokassa oli 115kpl. 
Toisella ja samalla finaaliradalla harmikseni ei ohjaajan hermot pitäneet ja tuloksena hylkäys.

Maajoukkuekarsinnoissa kisattiin yhteensä 5:llä radalla, joista "heikoimmat lenkit" putosivat yksi toisensa jälkeen pois.
Me saimme jatkaa kisaa loppuun saakka ja tuloksissa olimme sitten sijalla 23. Kisaan lähti 90 kilpailijaa.
Maajoukkuepaikkaa sillä ei valitettavasti saavutettu :)

Nuusku on saavuttanut myös yhden AVA-nollan (14.5.2005)

Nuusku Forssan agilitykisoissa elokuussa 2006

Nämä yllä olevat kuvat ovat agilitykisoista Espoossa 28.5.05

***********************************************************************************************

NUUSKULLA VARAKARTTURI

Huhtikuussa v.2007 kävin huonolla menestyksellä kokeilemassa ratsastusta. Hyvin meni siihen saakka... kunnes lensin.
Ilmalento sattui sen verta pahasti, että Nuuskulle piti löytää varakartturi kisoihin. Olisihan toki voinut taukoakin pitää,
Mutta kun pääsiäisenä oli niin monta kisaa ja nollia vielä tarvittaisiin...

Seurakaverini Muotkan Esa otti haasteen vastaan ja kilpaili 5 rataa Nuuskulla. 
Yhteistyö alkoi pikaharjoittelulla kisa-aamuna, juuri ennen starttia. No, ensimmäinen ratakin oli sen mukainen.
Kokenut kisakoira Nuusku ei kuitenkaan ohjaajan vaihdoksesta ollut moksiskaan ja Esa ja Nuusku onnistuivat
yhdellä radalla tekemään nollan.

***********************************************************************************************

PUUHA PETE...KAIKEN KORJAA

No, olihan Nallelle saatava kaveri. Ja kun kasvattajalla oli suunnitteilla pentuja keväälle -97, niin päätin heti varata uros pennun.
Ja mielummin hännättömän. Antimos muumi-pentuja syntyikin sitten vain kaksi. Narttu, Niiskuneiti ja hännällinen uros, Nuuskamuikkunen.
Kasvattaja kyllä kertoi, ettei tätä ainokaista urosta olisi mikään pakko ottaa, vieläpä hännällistä, mutta enhän minä nyt siinä vaiheessa voinut muuttaa mieltäni.
Pentu kuume kun iskee, niin ei siinä enää häntä haittaa. Oli vaan sopeuduttava häntä-gööttiin. Ja se muuten kävikin todella helposti.

Kävin katsomassa Nuuskua joka viikko, sillä silloin agility-harjoitukset Nallen kanssa olivat kirkkonummella, lähellä Nuuskun syntymäpaikkaa.
Mitä enemmän kävin Nuuskua katsomassa, sitä enemmän aloin hännästäkin pitää. Ja odotin kuumeisesti sitä päivää, kun saisin Nuuskamuikkusen mukaani.
Ja kun yhdellä koiralla aloittaa agilityn, niin se vie kyllä mennessään totaalisesti.
Niin myös Nuusku sai luvan oppia tämän vauhtilajin, josta se kyllä nauttiikin täysin rinnoin ja todellakin... vauhtia riittää.
Nuuskun myötä innostuin myös näyttelyistä ja siitä pitikin tulla juniori maailmanvoittaja vm-98 Helsingissä,
mutta tuomari ei ollut kanssani ihan samaa mieltä, joten se titteli jäi saamatta.
Sittemmin siitä on kyllä tullut FIN MVA (Suomen muotovalio) joten kyllähän siitäkin kelpaa olla ylpeä.

***********************************************************************************************

PAIMENTAVA TÖPPÖJALKA

Jokavuotinen harrastuksemme on ollut myös lampaiden paimennus, jota Nuusku harrastaa edelleen.
Joka vuosi hurja pikku paimen toimii hiukan eri tavalla, milloin sata lasissa täysillä paimentaen ja milloin vaan katsellen lampaiden touhuja.
Kesällä 2007 järjesti gööttiyhdistys ensimmäisen paimennustaipumustestin suomessa, johon Nuusku sai osallistua.
Testaajana oli ruotsalainen alan asiantuntija, joka kehui Nuuskun paimennusta.
Nuusku saikin loppuarvosanaksi OSOITTAA VÄLTTÄVÄÄ PAIMENNUSTAIPUMUSTA.
Tämä tulos siitä syystä, että Nuusku lähti paimentamaan aina sata lasissa, mutta kun sai elukat liikkeelle, se kääntyi takaisin.
(Olisi ollut suotavaa jatkaa paimentamista...)